oisinpa tuuli ja sua nähdä nyt vois
mutt pelkään nii helvetist ett mut työnnät pois

kumpa nyt voisin mä tähä näin kuolla
ois helpompi sua nähä ku oot jossakin tuolla

pimeyteen vaivun ja sairas mä oon
mut jos piina mun tarkotus, niin tapahtukoon

miks et sä jätä mua, etsä mun kaa haluu olla
en kestä jos mun takii ei oo sun hyvä olla

nyt öisin mä valvon kun aattelen sua
ja mietin ett mitä jos vihaatki mua

Rakastan, tai ehkä vaa luulen. harhoja näen ja omia kuulen

hevosetkaa multa syö enää kauraa,
ja ainostaa kiusaajat ja lepakot mulle nauraa

mä pistän nyt sieluni valmiustilaan
koomaan vaivun ja itteni pilaan.